Vilin ensimmäinen lekurikeikka
Joo, tänään oli Vilin ihka ensimmäinen eläinlääkärikäynti. 6-vuotta se onkin pysynyt terveenä, kuin pukki, mutta nyt vanhuudenpäivillä on alkanut ilmenemään yhtä sun toista pientä vanhuudenvaivaa. Se mikä meidät sai tänään lekuriin, oli Vilin turkissa näkyvä järjetön hilsemäärä, jota en pitänyt enää normaalina karvanlähdön merkkinä. Netin ihmeellistä maailmaa selaessani epäilykseni nousi hilsepunkkiin ja lähinkin eilen apteekkiin katsastamaan josko löytäisi jotaki ulkoloislääkettä. Noh, eipä tietenkään. Olivat reseptilääkkeitä ja eivät muutenkaan suositellut, että kanille tosta noin vain annetaan, kun ovat tarkoitettu kissoille ja koirille, joten soittoa eläinlääkäriin ja saatiin aikaa heti seuraavalle päivälle. Kerroin heti puhelimessa hilsepunkkiepäilykseni jota el.lääkäri ei pitänyt mahdollisena. Mistä se mukamas olisi sen yhtäkkii saanut näin talvella, kun ei ole ulkoillut ja 6-vuotta ollut oireettomana. Hilsepunkki kummiskin elää kanien ja koirien iholla ja voi naarmun kautta alkaa kiusaamaa, joten sitä ei täysin poiskaan suljettu.
Tänään sitten kävi aamulla tiemme Hyvinkäälle. Vili ei oikein tykännyt olla kantokassissa. Kovasti kävi raapiminen ja myllääminen, kun ei selvästikkään ollu kassi hänen mieleensä. :D Lekurin hämmästys oli suuri, kun näki Vilin selän, jossa hilsettä esiintyi. Oli tosiaan hyvä, että taas havahduin viemään otukseni lääkäriin, koska ei selvästikkään ollut normaalia moinen hilseily. Raapenäyte otettiin ja lisää ihmettelyä, ei nimittäin löytynyt raapenäytteestä mitään elävää, joka kertoisi hilsepunkin olemassaolosta. Lääkäri oli hämmentynyt ja arvaukseksi jäi mistä Vilin iho oli moiseen kuntoon joutunut. Puutosta ei epäilty, mutta käskettiin antamaan tästä edespäin varuiksi vitamiinilisää, kun vanhuuden myötä Vilillä varmasti vastustuskyky hieman heikentynyt, sekin voi olla osasyynä ihon kuntoon.
Vilille annettiin varmuuden vuoksi 3-kk loishäätö. Ensimmäisen Advocate nimisen valeliuosannoksen se sai jo lekurissa. 2 muuta annosta annan sitten itse kerran kuussa. Vili sai myös viikon antibioottikuurin ihoa varten. Lääkkeen nimi on Ditrim. Sitä annetaankin sitten 2 kertaa päivässä. Ekan annoksen se saikin sitten kotiin tultua, ei oikein herra innostunut tahmaisesta mömmelistä. :D
Muuten vilin kunnossa ei ollu mitään erityistä mainittavaa. Hampaat oli hyvät, korvatkin ja kynnet leikatut. Pikkasen oli herra hoikan puoleinen, mutta ei pahasti. Ruokaahan se siis saa, ;) mutta vahuus tässä kohtaan astunut kuvioihin ja Vilin ruoka halu on hieman heikentynyt tavallisesta, pienenähän se oli varsinainen pulla. ^^' Kaneilla se on yleistä, että joko paino putoaa iän myötä, kun ruoka alkaa huonommin menemään ales, taikka sitten käy toisteppäin, että tulee liikapainoa, kun ne myöskin liikkuvat vähemmän, Vilille sitten iski noista se ensimmäinen. Ei se myöskään liiku enään samalla tavalla, kuin pienenä, mielellään viihtyy omissa oloissa kopassa köllien.
Lääkäristä saamiemme lääkkeiden kanssa taipaleemme jatkui vielä paikalliseen eläinkauppaan, Salamanteriin. Sieltä tiesin melko varmasti saavani monivitamiinia vilille, Musti ja mirri on aina arpapeli mitä sieltä pieneläimille löytyy vai löytyykö mitään, kun kissa ja koira painotteisia puljuja ovat. Tosiaan löysin vitamiinin ja nappasinpa vähän ruokaakin sille matkaan, ei tarvii heti miettiä milloin kerkee eläinkaupas poiketa, kun ei ole työmatkan varrella Riihimäen puolella.
Kotiin päästyäni laitoinkin vilille heti uuden veden pulloon ja tipan vitamiiniliuosta veden sekaan. Sitä se tuleekin sitten jatkossa aina saaman. :) Annoin myös antibioottia ruiskullisen ja sitten Vili onkin saanut olla omissa oloissaan. Kovasti se nautti, kun sai muutaman palasen tomaattia reissun päätteeksi. Tossa se nyt rauhassa nukkuu. Nyt vain toivotaan, että lääkkeet alkaisi tehoamaan eikä pistä Vilin vattaa sekaisin. Se vielä on mahdollista ja silloinhan entibioottikuurin joutuu lopettaa, jos hera ripulille menee. Noh, sen näkee sitten vuorokauden aikan miten käypi, peukut pystyyn, että antibiootti käy vilille. :)
Siinä on vielä kuvaa Vilin turkista. Näyttää nytten pahemmalta mitä se mentäessä oli, koska siltä jouduttiin se raapenäyte ottamaan ja sen seurauksena moinen kalju läikkä jäi. Toivotaan, että karva kasvaa tohon vielä takaisin. :D Ja toki ihon paranemista toivomme eniten! ;)
Tänään sitten kävi aamulla tiemme Hyvinkäälle. Vili ei oikein tykännyt olla kantokassissa. Kovasti kävi raapiminen ja myllääminen, kun ei selvästikkään ollu kassi hänen mieleensä. :D Lekurin hämmästys oli suuri, kun näki Vilin selän, jossa hilsettä esiintyi. Oli tosiaan hyvä, että taas havahduin viemään otukseni lääkäriin, koska ei selvästikkään ollut normaalia moinen hilseily. Raapenäyte otettiin ja lisää ihmettelyä, ei nimittäin löytynyt raapenäytteestä mitään elävää, joka kertoisi hilsepunkin olemassaolosta. Lääkäri oli hämmentynyt ja arvaukseksi jäi mistä Vilin iho oli moiseen kuntoon joutunut. Puutosta ei epäilty, mutta käskettiin antamaan tästä edespäin varuiksi vitamiinilisää, kun vanhuuden myötä Vilillä varmasti vastustuskyky hieman heikentynyt, sekin voi olla osasyynä ihon kuntoon.
Vilille annettiin varmuuden vuoksi 3-kk loishäätö. Ensimmäisen Advocate nimisen valeliuosannoksen se sai jo lekurissa. 2 muuta annosta annan sitten itse kerran kuussa. Vili sai myös viikon antibioottikuurin ihoa varten. Lääkkeen nimi on Ditrim. Sitä annetaankin sitten 2 kertaa päivässä. Ekan annoksen se saikin sitten kotiin tultua, ei oikein herra innostunut tahmaisesta mömmelistä. :D
Muuten vilin kunnossa ei ollu mitään erityistä mainittavaa. Hampaat oli hyvät, korvatkin ja kynnet leikatut. Pikkasen oli herra hoikan puoleinen, mutta ei pahasti. Ruokaahan se siis saa, ;) mutta vahuus tässä kohtaan astunut kuvioihin ja Vilin ruoka halu on hieman heikentynyt tavallisesta, pienenähän se oli varsinainen pulla. ^^' Kaneilla se on yleistä, että joko paino putoaa iän myötä, kun ruoka alkaa huonommin menemään ales, taikka sitten käy toisteppäin, että tulee liikapainoa, kun ne myöskin liikkuvat vähemmän, Vilille sitten iski noista se ensimmäinen. Ei se myöskään liiku enään samalla tavalla, kuin pienenä, mielellään viihtyy omissa oloissa kopassa köllien.
Lääkäristä saamiemme lääkkeiden kanssa taipaleemme jatkui vielä paikalliseen eläinkauppaan, Salamanteriin. Sieltä tiesin melko varmasti saavani monivitamiinia vilille, Musti ja mirri on aina arpapeli mitä sieltä pieneläimille löytyy vai löytyykö mitään, kun kissa ja koira painotteisia puljuja ovat. Tosiaan löysin vitamiinin ja nappasinpa vähän ruokaakin sille matkaan, ei tarvii heti miettiä milloin kerkee eläinkaupas poiketa, kun ei ole työmatkan varrella Riihimäen puolella.
Kotiin päästyäni laitoinkin vilille heti uuden veden pulloon ja tipan vitamiiniliuosta veden sekaan. Sitä se tuleekin sitten jatkossa aina saaman. :) Annoin myös antibioottia ruiskullisen ja sitten Vili onkin saanut olla omissa oloissaan. Kovasti se nautti, kun sai muutaman palasen tomaattia reissun päätteeksi. Tossa se nyt rauhassa nukkuu. Nyt vain toivotaan, että lääkkeet alkaisi tehoamaan eikä pistä Vilin vattaa sekaisin. Se vielä on mahdollista ja silloinhan entibioottikuurin joutuu lopettaa, jos hera ripulille menee. Noh, sen näkee sitten vuorokauden aikan miten käypi, peukut pystyyn, että antibiootti käy vilille. :)
Kommentit
Lähetä kommentti