Cassin kastraatio
Tänään oli se suuri päivä, kun Castiel menetti miehuutensa. Olin tätä jo pohtinut pitkään ja nyt sen päätin toteuttaa, sillä ei Cassil ole mitään annettavaa omalle rodullensa, joten miksi pitää sillä kassit. Leikkaus toki on aina riski noin pienelle eläimelle, mutta paremman tulevaisuuden toivossa sitä joskus on otettava riskejä.
Miksi leikuutin Castielin?
Castielille olen havitellut tyttökaveria ja se ei onnistu ellei toinen osapuoli ole leikattu, tässä tapauksessa uros kannattaa olla, koska leikkaamaton uros vain jyystäisi hormoonihuuruissa leikattua naarasta ja aiheuttaisi sille stressiä, joten siinä jo yksi syy, leikattu uros mielummin kaverina. :)
Toinen syy on se minkä jo yllä mainitsinkin, eli sillä ei ole mitään annettavaa rodullensa. Pienirexiksi sillä on pitkähkö turkki, onhan se juu pehmeä, mutta se saisi olla lyhyempi ja tiiviimpi. Kuvionsa puolesta se on täys susi sekä taistelut kantapäiden kulumien kanssa pistää mietityttää onko rakennevika pelissä mukana jota ei tietenkään jälkeläisille halua periyttää vai onko ollut vain huono tuuri häkin alustan kanssa? Lisäksi Cassilla on todella tunnettu suku. Sillä on suvussa paljon tunnettuja kaneja mitä löytyy jo useiden suomessa olevien pienirexien taustoista, joten geenipooliltaan ei Cas ole myöskään mitenkään ihmeellinen.
Kolmas syy on se, että toivoisin Cassin luonteen ja käytöstapojen tasoittumista. Herra on ollut tyttöjen ilmaannuttua taloon ihan sekaisin. Se oli lopettanut iloisen rallittelunsa ja vaan enimmäkseen päivysteli tyttöjen aitauksen ympärillä heppi tanassa kämppää ruikkien. Cassil oli toki jo ennen tyttöjen ilmaantumista tapana merkkailla asuntoa (joskus jopa ihmiset ja muut kanit saivat osansa lentopisseistä), mutta merkkailu ja ruikkiminen pahentui, kun tytöt saapuivat. Toivottavasti leikkuu auttaisi edes sen verran ettei se enään ruikkisi pitkin asuntoa. Siinä on mielestäni jo tarpeeksi syitä leikkuuseen.
Tossa alkuviikosta soittelin ja tiedustelin aikoja eläinlääkäriasema Helmeen, Tervakoskella ja ilokseni siellä oli aikoja jo samalle viikolle, joten tällein loppuviikolle otin tietenkin ajan, kun sattui vapaat kohille ja tietenkin veronpalautukset. :D Vuodenaika on kanssa otollinen, sillä näyttelyt on tältä vuodelta käyty ja ei ole kesän helteiset mätäkuukaudetkaan riesana, mitä parhain aika siis leikuuttamiselle!
Miksi Tervakoskelle?
Vaikkei meiltä olekkaan Tervakoskelle, kuin 20-min ajomatka, niin jotkut saattaa jo ihmetellä sitä miksen leikuuttanut Cassia omalla paikkakunnalla. Vastaus on yksinkertainen: täällä ei ole eksoottisiin eläimiin perehtyneitä lääkäreitä. Riihimäellä eläinlääkärit SAATTAVAT ottaa sisään, mutta ei niillä kamalasti ole hajua kanien hoidosta saatikka leikuuttamisista. Eräältä yksityiseltä asemalta kyselin hintoja ja antoivat uroskanin kastraatiohinnaksi 230€! Eikä niillä ole edes eksoottisiin eläimiin perehtyneitä lääkäreitä. Asiaa tiedustellessani heiltä, sain käsityksen, että hinta on juuri siksi niin suolainen, ettei sinne hevillä tulla leikuuttamaan. Tervakoskella maksoin 150€ joka ei mielestäni ole paha. Kohtuu hinta siitä, että palvelu asiantuntevaa ja saa toki lääkkeetkin mukaan.
Itse asiaan!
Cassille oli tosiaan varattu aika 10.30. Asemalle oli helppo löytää vaikken ollutkaan ennen siellä käynytkään. Hoitajat olivat ystävällisiä ja kertoivat vaiheista mitä suorittavat seuraavaksi. Cassia luonnollisesti jännitti ja herra kyllä näytti loppuun asti sen, ettei hän halua miehuudestaan luopua. :D Cas nimittän pisti sen verta kovaan hanttiin rauhoitusta annettaessa, että neulakin meni mutkalle, siinä oli hoitajalla hauskaa. ^^
Rauhotteen saatuaan Cas alkoi pian nuokkumaan ja se haettiin toimenpidehuoneeseen. Arvointiaika leikkaukselle heräämisineen oli noin 1½-2h, joten ajattelin, et kerkeempä kotiin laittamaan Cassille kämpän valmiiksi ja hieman syömäänkin. Kävin matkalla Mustissa ja mirrissä ostamassa varmuudeksi Katkerospraytä jota voi suihkuttaa haavalle, jos näyttää siltä, että kovasti haava kiinnostaa ja alkaa elikko sitä nuolemaan. Sprayn ostettuani kerkesin päästä kotiovelle, niin johan puhelin soi, Cas oli leikattu ja sen sai hakea. :D Söin pikaseen lihiksen ja lähin ajamaan kohti Janakkalan Tervakoskea.
Cassin leikkaus oli sujunut hienosti ja sutjakasti. Tunti oli kulunut kaikenkaikkiaan operaatiossa ja Cas oli jo osittain hereilläkin, kun pääsin lääkäriasemalle. Minua vielä ohjeistettiin mm. ruokinnassa, lääkityksessä ja mihin mennä, jos hätä iskee, kun tämä paikka ei ole viikonloppuisin auki. Hyvä palvelu oli ja menen varmasti toistekkin, jos tulee kanien kanssa tarvetta lääkärireissulle. Laskun maksettua pääsimme Cassin kanssa lähtemään kotia kohti.
Kotiin päästyämme Cas oli tosiaan jo hereillä, mutta jalat eivät olleet vielä yhteistyökykyisiä, joten jätin sen kylppäriin toipumaan siksi aikaa, kun laitoin sen häkin valmiiksi, sitä en tosiaan kerennyt laittamaan valmiiksi Cassin leikkuun aikana kuten olin suunnitellut. :D Häkin valmistuttua siirsin Cassin häkkiinsä ja siellä se saa olla nyt parisen päivää toipumassa. Häkkiin tuli pieniä muutoksia haavan paranemista ajatellen. Otin sieltä kokonaan purut pois, vain vessassa on puruja, mutta matto tuli taas kuvioihin. Se on varmasti hygieenisempi, kuin kokonaan kauttaaltaan puruissa oleva häkki. Lisäksi jouduin ottamaan siltä mökin pois ettei se vaan hypi ja avaa haavojansa. Laitoin mökin tilalle fleeceviltin jota saa sitten luvan kanssa möyriä ja tarjoo myös hieman lämpöä ja suojaa.
Cas on ollut koko päivä aika nuutuneen oloinen. Enimmäkseen vaan makoillut. Sillä saattaa olla hieman kipuja? Kipulääkkeen se sai lääkäriasemalla ja ohjeen mukaan annoin nyt tässä iltasella toisen annoksen. Primperania olen myös antanut ohjeistuksen mukaan suoliston toimintaa lisäämään, sillä Cas ei ole kamalasti vielä suostunut syömään ja juomaan. Ruiskulla annoin vähän vettä. Oma-aloitteisesti se on sitten puolestaan maistellut jo leipää, porkkanaa, salaattia ja pari kortta heinää. Ehkä se siitä alkaa helpottamaan, kun on aloittanut jo maistelun? Toki sitä on seurattava vielä ja tarpeen mukaan lääkittävä. On se heti huolenaihe mammalle, kun kani ei ole oma itsensä, normisti Cas, kun ahmii kaiken ruokansa. Kyl se siitä.. ^^'
Joitakin ihmisiä on alkanut kiinnostamaan Cassin "kaveriprojekti". Joo, olen sille tosiaan miettinyt tyttökaveria. :) Milloin sellainen saapuu, on minulla vielä ihan täysin auki, aika näyttää. Joko sille kokeilen jättää oman kasvatin, jos niitä ens kesänä syntyy kotiin jätettäväksi, tai sitten joku kiva ulkomaantuonti, jos käy tuuri, et tulee uusi mahdollisuus saada sellainen. Toki yhelle tutun olen tehnyt varauksen englannintuonti pienirexpoikueesta, mutta ei vielä tietenkään ole tietoa syntyykö myytäväksi asti poikasia ja kumpaa sukupuolta sieltä tulee. Urostahan en tietenkään Cassille kokeile. Sen näkee sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pidän monia ovia avoinna ettei pety liikaa vain sen yhden suunnitellun asian suhteen. Toisaalta joku nätti gebardin värinen pienirextytteli voisi olla kans kiva maskotti. ;) Kahtotaan. ^^
Miksi leikuutin Castielin?
Castielille olen havitellut tyttökaveria ja se ei onnistu ellei toinen osapuoli ole leikattu, tässä tapauksessa uros kannattaa olla, koska leikkaamaton uros vain jyystäisi hormoonihuuruissa leikattua naarasta ja aiheuttaisi sille stressiä, joten siinä jo yksi syy, leikattu uros mielummin kaverina. :)
Toinen syy on se minkä jo yllä mainitsinkin, eli sillä ei ole mitään annettavaa rodullensa. Pienirexiksi sillä on pitkähkö turkki, onhan se juu pehmeä, mutta se saisi olla lyhyempi ja tiiviimpi. Kuvionsa puolesta se on täys susi sekä taistelut kantapäiden kulumien kanssa pistää mietityttää onko rakennevika pelissä mukana jota ei tietenkään jälkeläisille halua periyttää vai onko ollut vain huono tuuri häkin alustan kanssa? Lisäksi Cassilla on todella tunnettu suku. Sillä on suvussa paljon tunnettuja kaneja mitä löytyy jo useiden suomessa olevien pienirexien taustoista, joten geenipooliltaan ei Cas ole myöskään mitenkään ihmeellinen.
Kolmas syy on se, että toivoisin Cassin luonteen ja käytöstapojen tasoittumista. Herra on ollut tyttöjen ilmaannuttua taloon ihan sekaisin. Se oli lopettanut iloisen rallittelunsa ja vaan enimmäkseen päivysteli tyttöjen aitauksen ympärillä heppi tanassa kämppää ruikkien. Cassil oli toki jo ennen tyttöjen ilmaantumista tapana merkkailla asuntoa (joskus jopa ihmiset ja muut kanit saivat osansa lentopisseistä), mutta merkkailu ja ruikkiminen pahentui, kun tytöt saapuivat. Toivottavasti leikkuu auttaisi edes sen verran ettei se enään ruikkisi pitkin asuntoa. Siinä on mielestäni jo tarpeeksi syitä leikkuuseen.
Tossa alkuviikosta soittelin ja tiedustelin aikoja eläinlääkäriasema Helmeen, Tervakoskella ja ilokseni siellä oli aikoja jo samalle viikolle, joten tällein loppuviikolle otin tietenkin ajan, kun sattui vapaat kohille ja tietenkin veronpalautukset. :D Vuodenaika on kanssa otollinen, sillä näyttelyt on tältä vuodelta käyty ja ei ole kesän helteiset mätäkuukaudetkaan riesana, mitä parhain aika siis leikuuttamiselle!
Miksi Tervakoskelle?
Vaikkei meiltä olekkaan Tervakoskelle, kuin 20-min ajomatka, niin jotkut saattaa jo ihmetellä sitä miksen leikuuttanut Cassia omalla paikkakunnalla. Vastaus on yksinkertainen: täällä ei ole eksoottisiin eläimiin perehtyneitä lääkäreitä. Riihimäellä eläinlääkärit SAATTAVAT ottaa sisään, mutta ei niillä kamalasti ole hajua kanien hoidosta saatikka leikuuttamisista. Eräältä yksityiseltä asemalta kyselin hintoja ja antoivat uroskanin kastraatiohinnaksi 230€! Eikä niillä ole edes eksoottisiin eläimiin perehtyneitä lääkäreitä. Asiaa tiedustellessani heiltä, sain käsityksen, että hinta on juuri siksi niin suolainen, ettei sinne hevillä tulla leikuuttamaan. Tervakoskella maksoin 150€ joka ei mielestäni ole paha. Kohtuu hinta siitä, että palvelu asiantuntevaa ja saa toki lääkkeetkin mukaan.
Itse asiaan!
Cassille oli tosiaan varattu aika 10.30. Asemalle oli helppo löytää vaikken ollutkaan ennen siellä käynytkään. Hoitajat olivat ystävällisiä ja kertoivat vaiheista mitä suorittavat seuraavaksi. Cassia luonnollisesti jännitti ja herra kyllä näytti loppuun asti sen, ettei hän halua miehuudestaan luopua. :D Cas nimittän pisti sen verta kovaan hanttiin rauhoitusta annettaessa, että neulakin meni mutkalle, siinä oli hoitajalla hauskaa. ^^
Rauhotteen saatuaan Cas alkoi pian nuokkumaan ja se haettiin toimenpidehuoneeseen. Arvointiaika leikkaukselle heräämisineen oli noin 1½-2h, joten ajattelin, et kerkeempä kotiin laittamaan Cassille kämpän valmiiksi ja hieman syömäänkin. Kävin matkalla Mustissa ja mirrissä ostamassa varmuudeksi Katkerospraytä jota voi suihkuttaa haavalle, jos näyttää siltä, että kovasti haava kiinnostaa ja alkaa elikko sitä nuolemaan. Sprayn ostettuani kerkesin päästä kotiovelle, niin johan puhelin soi, Cas oli leikattu ja sen sai hakea. :D Söin pikaseen lihiksen ja lähin ajamaan kohti Janakkalan Tervakoskea.
Cassin leikkaus oli sujunut hienosti ja sutjakasti. Tunti oli kulunut kaikenkaikkiaan operaatiossa ja Cas oli jo osittain hereilläkin, kun pääsin lääkäriasemalle. Minua vielä ohjeistettiin mm. ruokinnassa, lääkityksessä ja mihin mennä, jos hätä iskee, kun tämä paikka ei ole viikonloppuisin auki. Hyvä palvelu oli ja menen varmasti toistekkin, jos tulee kanien kanssa tarvetta lääkärireissulle. Laskun maksettua pääsimme Cassin kanssa lähtemään kotia kohti.
Kotiin päästyämme Cas oli tosiaan jo hereillä, mutta jalat eivät olleet vielä yhteistyökykyisiä, joten jätin sen kylppäriin toipumaan siksi aikaa, kun laitoin sen häkin valmiiksi, sitä en tosiaan kerennyt laittamaan valmiiksi Cassin leikkuun aikana kuten olin suunnitellut. :D Häkin valmistuttua siirsin Cassin häkkiinsä ja siellä se saa olla nyt parisen päivää toipumassa. Häkkiin tuli pieniä muutoksia haavan paranemista ajatellen. Otin sieltä kokonaan purut pois, vain vessassa on puruja, mutta matto tuli taas kuvioihin. Se on varmasti hygieenisempi, kuin kokonaan kauttaaltaan puruissa oleva häkki. Lisäksi jouduin ottamaan siltä mökin pois ettei se vaan hypi ja avaa haavojansa. Laitoin mökin tilalle fleeceviltin jota saa sitten luvan kanssa möyriä ja tarjoo myös hieman lämpöä ja suojaa.
Cas on ollut koko päivä aika nuutuneen oloinen. Enimmäkseen vaan makoillut. Sillä saattaa olla hieman kipuja? Kipulääkkeen se sai lääkäriasemalla ja ohjeen mukaan annoin nyt tässä iltasella toisen annoksen. Primperania olen myös antanut ohjeistuksen mukaan suoliston toimintaa lisäämään, sillä Cas ei ole kamalasti vielä suostunut syömään ja juomaan. Ruiskulla annoin vähän vettä. Oma-aloitteisesti se on sitten puolestaan maistellut jo leipää, porkkanaa, salaattia ja pari kortta heinää. Ehkä se siitä alkaa helpottamaan, kun on aloittanut jo maistelun? Toki sitä on seurattava vielä ja tarpeen mukaan lääkittävä. On se heti huolenaihe mammalle, kun kani ei ole oma itsensä, normisti Cas, kun ahmii kaiken ruokansa. Kyl se siitä.. ^^'
Joitakin ihmisiä on alkanut kiinnostamaan Cassin "kaveriprojekti". Joo, olen sille tosiaan miettinyt tyttökaveria. :) Milloin sellainen saapuu, on minulla vielä ihan täysin auki, aika näyttää. Joko sille kokeilen jättää oman kasvatin, jos niitä ens kesänä syntyy kotiin jätettäväksi, tai sitten joku kiva ulkomaantuonti, jos käy tuuri, et tulee uusi mahdollisuus saada sellainen. Toki yhelle tutun olen tehnyt varauksen englannintuonti pienirexpoikueesta, mutta ei vielä tietenkään ole tietoa syntyykö myytäväksi asti poikasia ja kumpaa sukupuolta sieltä tulee. Urostahan en tietenkään Cassille kokeile. Sen näkee sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pidän monia ovia avoinna ettei pety liikaa vain sen yhden suunnitellun asian suhteen. Toisaalta joku nätti gebardin värinen pienirextytteli voisi olla kans kiva maskotti. ;) Kahtotaan. ^^
On se vielä niin nuutunut. <3
Kommentit
Lähetä kommentti