Alamäkeen ja lujaa

Tämä onkin vähän ikäväaiheisempi postaus. Nimittäin aika pian viime kirjoituksen jälkeen huomasin, että yhdellä poikasella oli vääntyneet jalat. Tämä oli selvä merkki siitä, että poikasella oli Max Factor. Se on ikävä geeni. Geeni aiheuttaa raajojen vääntymistä, ylimääräisiä varpaita, puuttuvia silmäluomia ja kaikkea muuta ei niin mukavaa. Lisätietoa löytyy Suomen kaniyhdistyksen sivuilta. 

Yhdellä poikasella, sillä sinisenkirjavalla jota pidin hienoimpana, niin sillä oli vääntyneet jalat. Muita oireita sillä ei ollu, vain ne sisäänpäin kääntyneet jalat. Pentuhan oli heti lopetettava, koska ei se olisi voinut elää vammaisena kanina, sillä ne jalat eivät olisi siitä enään parantuneet. Pesässä nyt tällä hetkellä tuhisee siis 4-pientä nakkia jotka ovat nyt viikon ikäisiä. Nämä yritän kasvattaa ihan aikuisiksi asti ja jättää kotiin ainakin osan pet-kaneiksi. Toki noita valkoisia voin ulkomuodoskin käyttää, jos standardin ehdot täyttyy, mutta näitä poikasia ei tulla koskaan lisäännyttämään. Edes Suikalle en viitti enään kaavailla pentuja tämän löydöksen ilmettyä, sillä sekin on varmasti MF-kantaja. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Frostyn sukulinja katkeaa tämän nykyisen pentueen myötä ja minun pitää löytää itselleni uudet jalostuseläimet. Harmittaa vietävästi, sillä kaikkea muuta olin odottanut, mutta en hermeliinien vaivoja. Tämä MF-geeni tulee siis Frostyn suvusta. Se on hermeliinien vikoja ja tämä paljastaa sen, että Frostyn linjoissa on hermeliiniä. Ikävä ylläri itselleni, sillä kasvattajan ja myyjän puolelta ei tämmöisistä ollu mainintaa vaikka olinkin udellut suvusta, tämmöisiä ei saisi salata.

Noh, näillä on mentävä, ei voi mitään. Toisaalta olen toki helpottunut siinä mielessä, että tämä tuli esille. Jos olisin saanut Briteistä viime vuonna sen uroksen ja teettänyt tänä vuonna poikasia noilla tytöillä Frostyn sijaan, niin nyt minulla olisi lisää MF-kantajia joista en olisi tietoinen. Tämän takia sukusiitos on kaneilla tärkeä joskus tehdä, sillä se tuo tosiaan perinnölliset viat esille, kuten tässä nyt kävi. Toivotaan ettei muita vikoja enempää ilmaannu esim hammasvikoja, et saisin ees pet-näyttelyissä käydä näiden kanssa. Jos joku tätä lukeva on menossa ulkomaille tai tutun tutun tuttu on menossa ja pystyisi tuomaan edes yhden ss-valkoisen pienirexin, niin olisin enemmän, kuin kiitollinen! Itse en juuri matkustele ja tulisi kalliiksi, hakea vain (vähintään) yksi kani ulkomailta ja mulla ei ole varaa maksaa muiden matkoja, itse en yksikseni tonne maailmalle lähe olemattoman kielitaitoni kanssa. Lisääntyvän pariskunnankin voin ottaa, mutta pointti se, että turha mennä parin kanin takia, kun se saattaa paremmin tulla jonkun mukana jotka hakevat niitä vähän enemmän kerralla. Noh, näitä kerkiää pohtimaan..

Poikasten väritkin alkaa selkiytymään ja kuvastakin osaa päätellä, että siellä on 2-valkoista. :D Toi yks tumma saattaa sittenkin olla castorin värinen. Hyvin mielenkiintoista, et se on alkanut tummumaan, kun edellisessä pentueessa castorit oli suoraan tummia. Näkee sitten mitä tosta tulee, mut ny alkujaan alkaa epäilys kallistuakkin castorin puolelle. Toi kirjavin on mun veikkauksen mukaan madagascar x-kirjava. Siitä tulee hieno. :) Toki sen sävyt vielä muuttuu tossa kasvaessa, et saa nähä onko joku muu hunnullinen, kuin mada, mutta vahva veikkaus madasta tällä hetkellä on. Tosta tulee kans varmasti tosi nätti. :)